Tietoa suvusta

Tefke-suku Preussista Suomeen

Kantavanhemmat

Kantaisä Friedrich Ferdinand Wilhelm Tefke syntyi 15.4.1818 Ossecken  (nyk. Osieki) nimisellä paikkakunnalla silloisessa Preussissa nykyisen Puolan alueella. Paikka sijaitsee aivan Itämeren rannalla Gdanskin kaupungista vajaa 100 km luoteeseen. Täällä hänen isänsä Johan Tewe (Tefke) työskenteli paikallisessa lasihytissä. Perhe siirtyi Friedrichin nuoruuden aikana nykyisen Puolan länsiosiin Zirken (Sierakov) kaupunkiin, jossa Friedrich avioitui 1842 tulevan kantaäitimme   Amalie Ottilie Lippertin kanssa. Lippert-suku on myös vanhaa lasinpuhaltajasukua.  Lasinpuhaltajaperheet seurustelivat etupäässä vain  keskenään ja usein avioliitotkin solmittiin näiden perheiden kesken. Amalie Lippert oli syntynyt 7.9.1817 paikkakunnalla Bernsee (Bren), jossa Lippertejä on tavattu vielä ennen sotia. Nuori perhe muutti ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen Posenin (Poznan) alueen pikkukaupunkiin Wioskaan, jossa Friedrich toimi lasinpuhaltajana paikallisen kartanon lasihytissä. Täällä työskenteli myös hänen veljensä Carl Frans Ernst.

Veljekset ovat molemmat 1850 -luvulla perheineen lähteneet länteen ja edelleen pohjoiseen parempia lasin tekemisen mahdollisuuksia etsimään. Carl lähti vähän aikaisemmin, mutta molemmat perheet tavataan Flensburgissa 1855, missä veljekset työskentelivät  Amalien veljen Carl Lippertin johtamassa lasitehtaassa. Carl Tefke matkasi Ruotsin länsipuolta eri tehtaiden kautta Tukholmaan.  Friedrich matkusti historiatietojen mukaan ilman perhettä Ruotsin läpi aina Umeån Strömbäckin lasitehtaalle asti Amalien toisen veljen Ludvig Lippertin kanssa. Täällä he viipyivät vain puoli vuotta ja palasivat Tukholman Sandvikin tehtaalle 1857. Friedrichin perhe saapuu Tukholmaan ja kirjataan saksalaiseen seurakuntaan 1.5.1858. Samana  vuonna tehtaalla puhkesi koleraepidemia ja Friedrich kuoli 23.10.1858. Kolera kosketti myös Carlin perhettä, mutta Carl itse säästyi.

Kantaisämme kuoltua kantaäitimme veli Ludvig Lippert, joka oli ollut Friedrichin kanssa Strömbäckin tehdasta perustamassa ja tullut sitten Sandvikin lasitehtaalle, kehotti sisartaan palaamaan Saksaan hänen kanssaan. Perimätieto kertoo, että kantaäidillä oli liput jo hankittuina, mutta hän muuttikin mieltään ja lähti tyttärensä Louisie Caroline Emilien ja tämän sulhasen Henrik Otto Kielgastin kanssa Suomeen. Tarina pitää sikäli paikkansa, että äiti todella lähti Saksaan Ruhrin alueelle Witteniin selvittääkseen poikiensa työmahdollisuuksia. Mukaansa hän otti Ferdinandin, joka silloin oli vain 7 vuotta. Ferdinand jäi joksikin aikaa Saksaan, mutta Amalie itse palasi Tukholmaan ja muutti lapsineen 1862 Suomeen Uskelan Iloniemen lasitehtaalle.

Vanhin lapsista jo 20 -vuotias Augusta Mathilda jäi Tukholmaan. Kerrotaan, että hän toimi kansakoulunopettajana, myöhemmin tarkastajana ja oli myös menestyksekäs ammatissaan ja ilmeisesti varsin varakas. Tietojen mukaan hän omisti aikanaan kivitalon keskellä Tukholmaa ja lisäksi hänellä oli kesäasunto Väddössä Ruotsin länsirannikolla. Hän kuoli perheettömänä 80-vuotiaana. Hänet on haudattu Tukholman saksalaisen seurakunnan hautausmaalle Norra Begravninsplatsen. Hauta on nyttemmin otettu uudestaan käyttöön. Viulisti Svein Botnen on siinä saanut viimeisen leposijansa.

Toiseksi vanhimman lapsen Louise Carolinan sulhanen Henrik Otto Kilgast kävi keväällä 1862 Suomessa Uskelan Iloniemen lasitehtaalla selvittämässä työmahdollisuuksia sekä itselleen että koko Tefken perheelle. Hän palasi heinäkuussa Tukholmaan ja vaikutti siis Amalien päätökseen tuoda koko perheensä Suomeen. Perheestä on tehty tulokirjaus 7.10.1862. Louise Carolina ja Henrik Otto Kilgast vihitään 1.3.1863. Häät pidetään Nuutajärvellä vaikka he asuivat ensin Iloniemessä.  He viettivät lasinpuhaltajaperheiden tapaan varsin kiertelevää elämää. Perttelin  Inkeren lasitehtaalla he olivat vuonna 1864 ja sen jälkeen Nuutajärvellä 1865. Seuraavana vuonna heidät löytää jo Kiikalan Johanneslundin lasitehtaalta ja vuonna 1867 taas Iloniemen lasitehtaalta aina vuoteen 1870 asti. Vuonna 1871 he lähtivät Saveron lasitehtaalle Sippolaan, jossa Henrik työskenteli vuoteen 1890 asti. Hän kuoli 68-vuotiaana vuonna 1903. Louisie Caroline  kuoli jo 44-vuotiaana keuhkotuberkkeliin Sippolassa. Heillä oli yhteensä 8 lasta.

Kolmas tytär Emilie Ottilie Amalie syntyi 24.1.1847 Wioskassa, joka silloin kuului Rakvitsin seurakuntaan. Hän kävi rippikoulun Tukholmassa ja konfirmoitiin juuri ennen perheen muuttoa Suomeen. Hänet vihittiin Nuutajärvellä 1871 konemestari Johan Alfred Lindellin kanssa. He muuttivat saman vuoden lopulla Tampereen Messukylään, mistä Johan oli syntyisin. Vuonna 1873 he olivat Paraisilla, josta muuttivat takaisin Nuutajärvelle 1878 ja sieltä 1881 Ouluun. Johan Lindell kuoli vain 41 vuotiaana 1887, jolloin Ottilie jäi leskeksi viiden lapsen kanssa, nuorimman ollessa vasta 1,5 vuotta. Ottilia kuoli 77 vuotiaana Oulussa 10.1.1925. He saivat yhteensä 6 lasta.

Vanhin veljeksistä Karl Herman syntyi 6.4.1849 silloisen Preussin Wioskassa, joka silloin kuului Jablonnen seurakuntaan. Hän tuli Suomeen 17. 10.1864 viisitoistavuotiaana Iloniemen lasitehtaalle. Hänet merkitään tulevaksi Saksasta eikä Tukholmasta kuten äitinsä ja sisarensa Ottilia vain 4 kk aikaisemmin. Hän oli nuoresta iästään huolimatta työskennellyt jo Sandvikin tehtaalla ennen Suomeen tuloaan. Toukokuun 13. päivänä 1865 hän muutti Nuutajärvelle. Vuonna 1870 hänet vihittiin lähiseudun talollisen tyttären Adolfina Konstantintytär Koppalan kanssa. Vuonna 1972 hänet pestataan hyttimestariksi  Königstedtin lasitehtaalle Helsingin pitäjään. Karl Herman muutti perheineen takaisin Nuutajärvelle huhtikuussa 1881. Karl Herman Tefke oli ikkunalasipuhaltaja, Königstedtin tehtaalla hän toimi hyttimestarina samoin Nuutajärven tehtaalla sinne takaisin siirryttyään. Hän oli Nuutajärven tehtaan omistajien palveluksessa kaikkiaan 55 vuotta. Vuonna 1897 tehdas lahjoitti hänelle kultakellon kiitollisuuden osoituksena siitä uskollisuudesta ja taitavuudesta mitä hän toiminnassaan oli osoittanut. Hänellä oli Adolfinan kanssa yhteensä 6 lasta. 43-vuotiaana kuolleen Adolfinan jälkeen Karl Herman solmi uuden avioliiton 1893 saksalais-tanskalaista lasimestarisukua olevan Andrea Maria Gundlachin kanssa. Karl Herman kuoli 92 vuoden iässä 5.1.1942 ja Andrea Maria 91 vuoden iässä 10.8.1948.

Veljeksistä keskimmäinen Fredrik Wilhelm Ferdinand syntyi 5.9.1851 myös Wioskassa, joka silloin kuului Jablonnen seurakuntaan. Hän saapui Suomeen 1864 lopulla ja oli jo 1865 apupoikana Johanneslundin tehtaalla Kiikalassa. Sitten hän työskenteli Nuutajärvellä kunnes lähti 1872 morsiamensa Anna Orrberg e. Müller sekä äitinsä ja veljensä Emilin  kanssa Wittenin lasitehtaalle Saksaan. Wittenissä hän avioitui ja sai kaksi lasta. Hän palasi perheensä ja äitinsä kanssa  Suomeen Königstedtin lasitehtaalle Helsingin pitäjään 1875, jossa oli hyttimestarina veljensä Karl Herman. Karlin siirryttyä 1881 Nuutajärvelle toimi Ferdinand hyttimestarina vuoteen 1895 eli tehtaan lopettamiseen saakka.  Ferdinand perusti Königstedtiin myös kaupan. Königstedtin tehtaan toiminnan loppuessa Ferdinand muutti vuonna 1896 perheineen Loimijoelle, jossa jatkoi kauppatoimintaansa ostamassaan talossa Loimijoen varressa. Anna Emerentia ja Ferdinand saivat yhteensä 7 lasta. Ferdinand kuoli 84 -vuotiaana 12.1.1935.  Hänen kunniakseen on Loimaalla nimetty Tefken katu.

Nuorin veljeksistä, koko sisarusparven kuopus, oli Emil Gustaf Herman Tefke. Hän syntyi 11.4.1857 perheen ollessa Flensburgissa Saksassa. Hän aloitti työnteon Nuutajärvellä vuonna 1863 vain 6 vuoden ikäisenä asuen todennäköisesti sisarensa Louisen luona. Hän toimi Nuutajärvellä yhtäjaksoisesti vuoteen 1872. Kuusitoistavuotiaana nuorena miehenä hän lähti vanhemman veljensä Ferdinadin kanssa Wittenin tehtaalle Saksaan. Vuonna 1875 hän palasi lyhyen Tampereen käynnin jälkeen takaisin Nuutajärvelle ikkunalasipuhaltajaksi. Emil vihittiin 9.11.1878 lasinpuhaltaja Söderbomin tyttären Amanda Wilhelminan kanssa. He saivat yhteensä 9 lasta, jotka kaikki jatkoivat sukua Suomessa. Emil puhalsi ikkunalasia Nuutajärvellä aina kuolemaansa saakka vuoteen 1905. Hän oli kuollessaan 49 vuotias.

Näiden viiden kantavanhemman jälkeläisistä muodostuvat Tefke-suvun Suomen haarat. Suvun jäsenet on koottu sukuluetteloon ”Tefke Sukuluettelo 2014”, joka sisältää tiedot 1453 tefkeläisestä.